Kiusaaminen ilmiönä on valitettavan tuttua monissa kouluissa ja työpaikoilla. Koulu- tai työpaikkakiusaaminen ei löydy rikoslaista, mutta eri tavoin tapahtuva kiusaaminen voi jopa täyttää usean rikoksen tunnusmerkit.
Työpaikkakiusaaminen tarkoittaa toistuvaa, pitkään jatkuvaa ja systemaattista kielteistä kohtelua, loukkaamista, alistamista ja mitätöintiä. Jopa noin viisi prosenttia suomalaisista työntekijöistä kokee tulleensa kiusatuksi viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kiusaaja on useimmiten työtoveri ja toiseksi yleisimmin lähiesihenkilö. Mikäli työpaikkakiusaaja on työnantaja tai tämän edustaja, voi kiusaaja syyllistyä työsyrjintään. Kun kiusaaja on esihenkilö, hänen valta-asemansa tekee tilanteesta erityisen vaikean. Työpaikalla tapahtuvasta kiusaamisesta ei suomalaisessa yhteiskunnassa uskalleta puhua avoimesti.
Onneksi koulukiusaamiseen on alettu puuttua entistä vahvemmin ja ikävä ilmiö on otettu vakavasti eri oppilaitoksissa. Rangaistava kiusaaminen voi pitää sisällään pahoinpitelyä, kiristystä, varastamista, vahingontekoa, uhkailua, vapaudenriistoa, pakottamista tai kunnianloukkauksen. Koulukiusaaminen voi sisältää myös pelkästään henkistä ja sanallista väkivaltaa, jota vastaan on vaikea puolustautua.
Kouluissa ja vapaa-ajalla tapahtuva kiusaaminen on useiden lasten ja nuorten arkea, jonka takia he päivittäin joutuvat sietämään jännitystä, pelkoa ja ahdistusta. Kiusaamisen ja väkivallan aiheuttamat negatiiviset tunteet jättävät nopeasti jälkensä lapsen itsetuntoon ja mieleen. Vain turvallinen mieli pystyy oppimaan. Pahimmillaan kiusaamiskokemus vaikeuttaa elämää vielä aikuisenakin. Usein on niin, että koulukiusaajat jatkavat kiusaamistaan aikuisina työpaikoilla tai sosiaalisessa mediassa.
Koulukiusaamisen ja työpaikkakiusaamisen lisäksi sosiaalisen median aikaudella on syntynyt ilmiö, jota kutsutaan maalittamiseksi. Maalittaminen on ilmiö, jossa yksi tai useampi toimija kehottaa ja yllyttää suurta joukkoa hyökkäämään yhden ihmisen kimppuun eri tavoin. Tällainen järjestelmällinen häirintä voi olla esimerkiksi vihaviestien lähettämistä sähköpostilla tai sosiaalisessa mediassa. Maalittaminen voi ilmetä suorana tai epäsuorana uhkailuna tai yksityiselämän tietojen esiin kaivamisena ja niiden vääristelemisenä. Vaikka maalittaminen kohdistuukin usein yksittäiseen ihmiseen, pyritään sillä vaikuttamaan mahdollisesti maalittamisen kohteena olijan työpaikalla tehtävään työhön tai päätöksentekoon.
Maalittaminen vaarantaa demokraattisen oikeusvaltion ja yhteiskunnan toimivuutta sekä loukkaa kohdehenkilöiden perus- ja ihmisoikeuksia. Maalittaminen koskettaa laajasti erilaisia henkilöryhmiä, kuten viranomaisia, politiikassa tai muussa yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa mukana olevia, toimittajia, opettajia sekä tieteen ja taiteen harjoittajia. Oikeusministeriössä onkin selvitetty, tarvitaanko maalittamiseen puuttumisen tehostamiseksi rikoslainsäädännön muutoksia. Arvioinnin perusteella maalittamisen säätämiselle erikseen rangaistavaksi on löydettävissä perusteita ja asia on mahdollisesti etenemässä. Koulu- ja työpaikkakiusaamiseen sekä maalittamiseen tulee suhtautua yhteiskunnassamme vakavammin. Tärkeää on ohjata uhri aiempaa matalammalla kynnyksellä rikoksen uhrin tukipalveluihin, jossa hänen on mahdollista hakeutua laajemman avun piirin.
”Think about the language you use. Language is more powerful than bullets.”
Nämä voimakkaat sanat sain kuulla Euroopan alueiden komitean Young Elected Politicians -ohjelman tilaisuudessa, kun Euroopan komission varapresidentin Frans Timmermans otti kantaa vihapuheeseen. Tämä on varmasti tärkein viisaus, jonka olen politiikassa oppinut. Olen usein huolissani siitä, millaiseksi keskustelukulttuuri on muuttunut niin politiikassa kuin sen ulkopuolellakin. Rakentava yhteiskunnallinen keskustelu on tärkeää ja minä olen mukana politiikassa, koska haluan käydä näitä keskusteluja. Asioita tulee hoitaa sivistyneessä dialogissa. Kiusaaminen, häirintä, vihapuhe ja maalittaminen eivät kuulu demokratiaan. Meistä jokaisella on vastuu puuttua epäasialliseen käyttäytymiseen. Haastankin sinut mukaan keskusteluun tärkeästä aiheesta. Ota kantaa ja kerro kokemuksista!
Emmi Lintonen
Demarinaisten 1. varapuheenjohtaja ja Forssan kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja
